Hattu: Irtolakki, mutta siisti. Leikkauksen yhteydessä sikarit saattoivat tiputtaa silppua herättäen pienimuotoista hämmennystä.
Vartalo ja rakenne: Pomppu siellä toinen täällä. Vartalon kimmellys veti sen sijaan vertoja huolitelluille madonnille. Sikarit olivat jämäköitä poikia ja yksi jopa niin jämäkkä, että ulkokuori oli hieman antanut periksi repeämän muodossa.
Jalka: Ainahan joukossa tulee olla myös yksi tai useampi vino yksilökin.
Palaminen: Yleisesti ottaen siistiä, mutta yksi hammaskin oli luonnollisesti eksynyt joukkoon. Sikarit paloivat siedättävinä loppuun asti.
Imu: Juuri sellainen kuin tulee ollakin kommenttien puutteesta johtuen.
Tuhka: Poikkeuksellisen vakaa.
Tuoksu ja maku
Kylmä aromi: Seetrisyyttä pehmeän siveästi hiveltynä.
Maku: Alun kermalla höystetty mieto keitto ( sieni / kana ), joka myös lattea muistutti, kertoi tarinaansa. Tarina ei jaksanut kehittyä ja niinpä Liptonin tee poikkesi piristämään. Kohta kuitenkin molemmat tahot lähtivät paremmille teille jättäen sikarien tyyppimaut jäljelle. Positiivinen mutta laiska maku.
Muuta: Sattumoisin törmäsimme kahteen eri saman sikarityypin laatikkoon. Mielenkiintoista laatikoissa on, että laatikoiden pohjaleimat samoin kuin sinetit eivät vastaa toisiaan, joten selvittelemme mahdollisten väärennösten mahdollisuutta.