Vartalo ja rakenne: Melko kova rakenne. Siisti pinta, joskin hieman ruotoja. Ulkonäkö antaa kuvan paljon kalliimmasta sikarista. Wrapperi on hyvin tumma.
Jalka: Kuppimainen ja täyte näyttää hieman rosoiselta.
Palaminen: Kaksi yksilöä paloi miten sattui ja lopputuloksena oli aivan räjähtänyt tuhka sikarin päässä. Yksi yksilö paloi moitteettomasti, mutta oli tiukkaimuinen.
Imu: Yksilöstä riippuen liian kevyt tai liian tiukka.
Tuhka: Vaaleaa ja mustaa höttöä sekaisin. Tiukkaimuisimman sikarin tuhka oli vitivalkoista.
Tuoksu ja maku
Kylmä aromi: Tupakan ja virtsan sekoitus.
Maku: Kitkeryyttä heti alussa. Karvasmantelia ilman mantelia. Maku polttelee kitalaessa. Tumma ulkoasu korreloi väkevän maun kanssa. Happamuus paheni puolta väliä kohden (jossa jokainen arvioitsija lopetti sikarin polttamisen).
Muuta: Kerhon historian ensimmäinen sikari, jota ei voinut polttaa loppuun asti. Kaikki jättivät pöllinsä kesken puolen välin tienoilla. Kitalakeen liimautunut kalvo yhdistettynä happaman kitkerään yleismakuun tekee tästä sikarista täysin mahdottoman polttaa. Laadukas ulkonäkö johtaa todella lujaa harhaan.