Vartalo ja rakenne: Kuin kaunis verkon kelluke. Pinta on todella upeasti kiiltävä ja lähes virheetön joka yksilössä. Rakenne on kimmoisa - ainakin keskeltä.
Jalka: Siisti, yhdessä vinoon leikattu.
Palaminen: Alku ok, mutta kun paksu kohta saavutetaan, alkaa sikari sammuilemaan ja vinoilemaan niin paljon, että varsinainen nautinto alkaa jo kärsiä.
Imu: Yksi sikareista käyttäytyi varsin oudosti: alussa oli kevyt imu, mutta se muuttui raskaammaksi loppua kohden ja oli lopulta ihan tukossa. Yksi imi hyvin, mutta savua ei oikein tullut.
Tuhka: Varisevaa ja kipinöivää höttöä. Ei kovin edustavat papanat.
Tuoksu ja maku
Kylmä aromi: Isoisän Klubi-aski. Tupakkaa ja ehkä aavistus lantaa.
Maku: Heti alussa pehmeän kahvinen. Piipputupakkainen aromi latistuu paksuun kohtaan mentäessä ja sitten alkaa palamisongelmat, joiden kanssa taistellaankin loppuun asti eikä mausta oikein enää edes nauti...
Muuta: Tämä on näitä sikareita, jotka pitää polttaa kerran elämässä. Ja vain kerran.