Hattu: 3-4-viivainen liimalla sotkettu teos. Ei kyllä Edición Limitada -arvoinen missään yksilössä.
Vartalo ja rakenne: Sormituntumalta jopa hieman löysähkö, mutta silti kimmoisa. Käärelehti ei ole aivan priimaa, vaan tumma pinta on suonien ja pienen roson peitossa.
Jalka: Osassa esimerkillinen, mutta yksi yksilö oli katkaistu kirveellä. Kahdella lyönnillä.
Palaminen: Aivan loppua lukuunottamatta toimii erinomaisesti. Vinoilee, mutta oikenee itsestään. Lopussa lähes kaikki arvostellut yksilöt vaativat lisätulta.
Imu: Raskaasta sopivaan.
Tuhka: Keskiharmaata perushöttöä.
Tuoksu ja maku
Kylmä aromi: Paska haisee ja balalaikka soi. Jos pistää silmät kiinni, niin olo on kuin nostaisi hevosen häntää. Aromi on toisin sanoen poikkeuksellisen voimakas.
Maku: Tyypillinen Monte-pippuri loistaa poissaolollaan - aivan kuten normaalissakin Edmundossa. Erottuvia makuja joutuu vähän etsimään, mutta tervan ja salmiakin aromeja löytyy, ja mainitsipa joku espressonkin paloöljyllä höystettynä. Puolessa välissä vierailee viipyilevä pippuri, mutta makea Zacapa-rommi avaa makupalettiin mukaan tumman suklaan. Pääasiassa maut ovat ok, mutta niiden löytymiseen joutuu oikeasti käyttämään hieman mielikuvitusta.
Muuta: Monten äijä-Edmundo on vähän ristiriitainen tapaus. Hinta ja ED-merkintä edellyttäisivät sikarilta jotain parempaa sekä ulkonäöllisesti että makunautinnollisesti, mutta ilman tietoa hinnasta tai ED-merkinnöistä tämä on ihan ok kuubalainen. Ei kuitenkaan hintansa väärti.