Vartalo ja rakenne: Kova kuin rautakanki. Ja saman muotoinenkin - neliskanttinen. Rosoisen ja osassa jopa irrallaan repsottavan käärelehden sävy on ihan berberin värinen.
Jalka: Siisti, mutta viistoon vetäisty.
Palaminen: Oikein mallikas suoritus.
Imu: Alku hieman raskas, mutta parani, kun sikari lämpesi.
Tuhka: Vaaleahkoa kuubalaiseksi.
Tuoksu ja maku
Kylmä aromi: Mieto lanta, jos oikein pistää foliohattua syvään päähän. Kuiva paperi.
Maku: Peruskuubalainen maa-aromi täyttää kitalaen. Mainittiin myös pähkinäinen pahvi sekä leipä, joka itse asiassa oli jokaisessa arvosteluyksilössä läsnä. Puolessa välissä tulee valkopippurin kirpeyttä, joka yksilöstä riippuen joko vahvistui lopussa tai hävisi kokonaan.
Muuta: Hyvä hinta/laatu-suhde ja tämän unohdetun merkin ehkä paras sikari. Non plussa vetää monen tuplasti kalliimman sikarin edelle makunsa puolesta, vaikka ulkoasu onkin hieman rahvaanomainen.